Kohisten kevät tulevi

Kevät tuli ja yllätti meidät kaikki. Siivousta ei ole tehty, vappupallotkin ovat vielä kaupassa ja muutenkin heräileminen keväisiin asioihin tuntuu sujuvan tänä vuonna kovin hitaanlaisesti. Ruuhkavuodet, sanan varsinaisessa merkityksessä.

Jäät lähtivät rannasta jo parisen viikkoa sitten. Perjantaina rannalle ilmestyi varma kesän merkki: jäätelökioski. Parvekkeet näyttävät vielä orvoilta, yhtään kukkaa tai kylvöstä en ole vielä saanut aikaan. Puutarhapalstan kuulumiset on onneksi päivittänyt Päkäpää, minä en ole sinnekään ehtinyt.

Mutta emme harmittele tekemättömiä asioita, antaa kaiken mennä omalla painollaan. Kyllä se kesä sieltä tulee vaikka ikkunat pesisinkin vasta jouluksi. :)

Pieni termiittimme Hymypoika on enää viikon päivät yksivuotias. On niin hassua ajatella että tuo puhuva, touhuileva, juokseva ja leikkivä pieni lapsi oli vasta reilu vuosi sitten vielä pieni ja avuton vauva. Nyt hän toimii, tekee, tahtoo, osaa, oppii ja, niin, mainitsinko jo että tahtoo? :)

Tiedän, että moni blogaava ystäväni viettää myös toukokuussa 2-vuotissynttäreitä pikkuisten elämänsulostuttajiensa kanssa. Toivottelenkin tätä kautta kaikille pienille sankareille parhainta onnea syntymäpäivien johdosta! Ajatelkaa miten erilainen kesä meillä on taas tiedossa - ensin kesä vauvan kanssa, sitten kesä yksivuotiaan ja nyt kaksivuotiaan touhuilijan kanssa. Odotan innolla mitä kaikkea tekemistä keksimmekään.

Neulontaprojektit edistyvät ja sitten taas eivät. Uusia valmiita töitä ei varsinaisesti ole syntynyt, joitakin tiskiliinoja lukuun ottamatta. Afrikankukkaprojekti odottaa lopullista syntyään ja huovutusinto jotenkin taas sammahti. Missä ne vapaapäivät oikein ovat kun niitä kaipaisi??

Lankalaihari ei taida tällä erää kuitenkaan edistyä, sillä otimme Päkiksen kanssa hieman omaa lomaa viime viikolla ja kipaisimme lahden yli Tallinnaan, neulojien ekskursiolle Karnaluksiin. Mukaan tarttuikin yhtä ja toista ihanaa! Ilahdutin itseäni satsaamalla pusero/neuletakkilankoihin kerrankin itselleni. Sen lisäksi hamstrasin ohkaisia huivilankoja, sekä hieman bambuja ja mikrokuituja tiskiliinaprojekteihin. Silkkialpakkaakin muutama kerä. Lisäksi nuppineuloja, bambuvirkkuukoukkuja, metallisolkia ja nappeja.

Karnaluks on siis neule-, lanka- ja käsityötarvikkeiden tukkuliike Tallinnassa, osoitteessa Hermanni 1. Siihen on näppärä kävelymatka keskustasta ja satamasta, tosin kannattaa melkein satsata taksikyytiin ainakin paluumatkalla, sillä lanka painaa yllättävän paljon kun sitä on... paljon. :) Mennessämme aamu oli kylmä ja tuulinen ja koska emme olleet aivan varmoja sijainnista, nappasimme satamasta taksin. Kyydille tuli hintaa vaivaiset viisi euroa. Iltapäivällä aurinko alkoi lämmittää todella keväisesti ja ilma oli varsin kiva myöskin reippaalle shoppailureissulle vanhassa kaupungissa.

Tiedän että himoitsette kuvia saaliistani, mutta nyt Lentävän on lähdettävä taas lentoon. Napsin kuvat alkuviikon vappuvapailla ja laitan iloksenne. Mukavaa huhtikuun loppua ja railakasta vappua kaikille!

Lankalauantain hotellikuolema

Pääsiäisviikonvaihde livahti mennä työreissulla. Onneksi olin kaukaa viisas ja varasin 3,5mm bambuvirkkuukoukun sekä SNY:n lähettämät ihanat langat matkaan, kera uusimman Suuri Käsityö -lehden. Turun Sokos Hotel Hamburger Börsin lakanoissa pötkötellen syntyikin afrikankukka kavereineen.

If you're going to Turku San Fransisco,
be sure to crochet wear some flowers
in your bed hair

Afrikankukat ovat olleet mielessäni jo pitkään ja jollain ihmeellisellä telepaattisella tavalla Suuri Käsityö julkaisi Käspaikan ohjeen juuri samaan aikaan, kun SNY:ni lähetti minulle nuo suloisen väriset pikku lankakerät. SNY itse ehdotteli isoäidinneliöitä, mutta nuo kukat ovat kyllä aivan täydellinen projekti tälle langalle! Lopputulos jääköön vielä yllätykseksi, ehkä jopa tekijälle itselleenkin... ;)

Tässä lupaamiani kuvia vauvan pipoista Jorvin synnytysosastolle:

Novita Luxus Alpaca

Novita Luxus Alpaca & Novita Wool

Novita Miami - tämän pipon aion vielä tehdä Hymypojankin koossa.

Novita Samos

Koko nelikko ryhmäkuvassa.

Pipojen neulominen on hauskaa! Kaikki neljä ovat omasta päästä käsin, on kivaa tehdä tällaisia pieniä töitä ja harjoitella samalla erilaisia neulepintoja ja kavennuksia. Nuo Alpacasta tehdyt pipot ovat todella pieniä, mutta luotan siihen että Jorvissa syntyy aivan superpikkuisiakin vauvoja, joiden päähän nuo ovat kuin valettuja. Tuo oma vauva alkaa olla jo niin iso, ettei oikein tahdo enää edes ymmärtää kuinka pieniä pipoja vauvan päähän kuuluu neuloa. :)

Tänä vuonna ei taida tulla Lentävän Langoille kovin montaa päivitystä ilman Revontuli-huivia... tässäpä viimeisin:

Porkkana-Revontuli pötköllään pedissä.

Tämä Revontuli sai alkunsa puolileikillään, kun pläräsin Hymypojan kummitädin, Makan, lankavarastoja. Sieltä käteeni osui kerä Novitan Polku-lankaa, väriskaalana porkkana. Viikonloppuinen kyläreissu muuttui neulekerhoiluksi ja projekti jäi marinoitumaan Makan lankakoriin. Oli ihan hauskaa, että minulla oli kyläprojekti odottamassa, mutta lopulta alkoi kuumottaa ajatus työn valmistumisesta vielä tänä vuonna. Ja niinhän tuo syntyi! Lankaa kului lopulta vähän toista kerää (nappasin toisen kerän Anttilasta männä viikolla), joten Makalle säästyy vielä vajaa kerä lankaa johonkin muuhun. Ja huivista tuli aivan mielettömän kaunis, kuten voitte kuvasta päätellä.

Polku oli yllättävän haasteellinen neulottava, eikä vähiten sen solmuuntumisen ja huopumisen vuoksi. Molemmat kerät olivat kerän sisältä aivan tuhannen solmussa, siis todella, käsissäni oli pari kertaa tuntikausien selvittelytyö, kun kesän sisältä pullahti aivan toivoton, sotkuun huopunut lankamytty! Jouduin katkaisemaan langan pariin otteeseen ja sehän ei laiskalle lankojen päättelijälle passaa. Lopputulos on kuitenkin vaivan arvoinen ja se toivottavasti pitää Maka-kummin niskan lämpöisenä. :)

Lopuksi vielä Hymypojan pääsiäiskuulumisia:

Kinder ja Puuha-Pete (eli Hyy-Pete, niinku meilpäi sanotaa)

Maailma Hymypojan silmin - äidin kameralla, tottakai. ;)

Hymypojan pääsiäinen meni Mummin kanssa, koska muu perhe oli pieninä palasina maailmalla: äiti Turussa ja isä Jyväskylässä. Olivat käyneet Haltialassa katsomassa lampaita ja kanoja. Kaupunkikulttuuriakin oli opittu; Hymypoika osaa sanoa hienosti "raitiovaunu"! :D

SNY-postia pukkasi taas :)

Päivitykseni ovat kovasti SNY-painoitteisia, joka on kyllä etupäässä hyvä asia, sillä minulla on maailman ihanin SNY! Postilokerossa odotti taas pitkän ja puuduttavan työpäivän jälkeen paksu kuori, jonka sisällön näette tässä:

Paketin sisältö kokonaisuudessaan.

Paketti piti sisällään Villa Ellun lankaa (aivan ihanat värit), pääsiäisaiheisia 3D-tarroja (nättejä!), kauniin pääsiäismunan (jota postimies oli vissiin yrittänyt saada postiluukusta sisään, koska se oli hiukkasen mutkalla, mutta korjautui onneksi) jonka sisältä kuoriutui suklaamunia (nam nam nam!), kauniin vihreitä tuikkuja (tätä väriä minulla ei ollutkaan!), huippuhienon pääsiäiskortin (3D-tekniikkaa siinäkin, todella taidokas!) sekä pikkuisen kupposen, jossa istua nakottaa hauska kanakynttilä (kuppi käynee tuikkukupiksi tai munakupiksi?). Tulikohan kaikki mainituksi? Paketti oli ihanan runsas ja iloisen värinen ja langat taas kerran aivan miun maun mukkaan. :) Kiitos!!!

Vielä lähempää tarkastelua:

Suklaatipu on halunnut jo kuoriutua matkalla :D

Maailman kaunein pääsiäiskortti <3

Ellun kanat  langat

Lankojen värit päivänvalossa, eivätkö olekin kauniita?

Hot, hot, says the Kana, kot, kot, when she is sitting on the hella.

Keväänvihreää tuiketta illan hämäriin.

Huippukivaa pääsiäistä kaikille ja erityisesti huippuihanalle SNY:lleni! :)

Onnesta mykkänä...

...ja kertakaikkiaan ihastuksissaan on Lentävä tänään!

Rakas SNY! Miten osaatkin aina ilahduttaa minua tyhminä päivinä. Tänään olen herännyt töihin klo 4, viettääkseni puolivälissä päivää 4,5h taukoa silmät ristissä odotellen seuraavaa lentoa. Kotiin päästyä Hymypojan mummi mainitsi että tuli postia ja siellä oli joku kirje. Kyynisesti tuumasin, että varmaankin joku "Maksa tai riistämme sinulta ihmisoikeudet!"-kirje. Vaan eipä ollutkaan!

SNY, ihanaihanaihana SNY! Oli laittanut välimuistamisen, ja millaisen!! Kuoresta tuli esiin vihreä paketti, sekä kuplamuovikääre ja kortti. Tässä Virkkuukoukkusen hauskassa kortissa lukee "Eihän lankoja vaan voi olla liikaa...". No, niin, joo, onhan se ihan totta. Vihje ymmärretty. ;D

SNY:n suloinen kortti

Kuplamuovin sisältä putkahti kiva rintanappi, Virkkuukoukkusen tuotteita sekin: "Toiset neuloo mitä osaa mut mie neulon mitä vaa". :))) Olenpa otettu!

Nappi Napponen.

Vihreästä paketista paljastuikin mitä kaunein virkattu liina. Aivan mielettömän kaunis, ja menee aivan takuuvarmasti käyttöön ihan liinana, eihän tällaisella voi mitenkään pöytiä pyyhkiä! KIITOS SNY! Olen aivan onnesta äpönä! <3

Valtavan hieno liina <3

Tällaiset muistamiset ovat kyllä SNY-ringin suola. :) En osannut ollenkaan odottaa välimuistamista ja sitten putkahtikin näin upea paketti ihan puskista. Nyt kelpaa pötkötellä väsymystään pois hymy korvissa.

Jokohan se olisi kuvareportaasin aika?

No olisihan se. Härifrån tvättas:

(Pahoittelut kuvien ajoittaisesta sumuisuudesta. Joku pieni rasvakäsi oli onnistunut töhnäämään kamerani linssin, enkä tajunnut sitä kuvia ottaessani, enkä jaksanut linssipesun jälkeen enää ottaa uusia.)

Hymypojan kauluri Novitan Alpacasta valmistui jo iät ajat sitten mutta kuva on jäänyt ottamatta, koska kauluri meni suoraan puikoilta käyttöön ja on ollut kovassa käytössä siitä asti. Tässäpä siis kaulurimontaasi iloksenne:

Hymypoika ei halunnut poseerata, mutta Muumipeikko kelpasi kaulurimalliksi.

Siinä lötköttää. Maton pesu olisi näemmä tarpeen. ;)

"Muumipeikko ittuu tiinä!" - Käy se näemmä muumin viitastakin!

Kaulurin ohje löytyi TT:n sivuilta pienen googlauksen tuloksena. Koska kauluri tuli kiireelliseen tarpeeseen, halusin mahdollisimman simppelin ohjeen ilman kikkailuja, kavennuksia tai silmukoiden poimimista. Ja mikäs sen helpompaa, kuin "neulo kaksi neliskanttista kappaletta, yhdistä ne sukkapuikoille ja neulo suljettuna joustinta". :)

No siihen huovutusproggikseen sitten. Ensin neulottiin mallitilkku:

Mallitilkun mittausta #1

Mallitilkun mittausta #2

Sitten se heitettiin koneeseen koehuopumaan:

Mallitilkun mittausta #3

Mallitilkun mittausta #4

Pitkällisten ja piinallisten matemaattisten laskelmien tuloksena totesin, että 200g lankaa ei mitenkään riitä läppärinsuojukseksi ainakaan tälle koneelle. Mutta päättäväinen neuloja tekee sen silti. ;) Tässä toinen kerä jo loppusuoralla ja kappaleella korkeutta n. 20cm.

Hiljaa hyvä tulee.

Kyllä se siitä siis! Ja jos ei, niin ei se mittään, tuosta langasta voi tehdä taatusti ihan mitä vaan. :) Pikkupussukat kiiltelevät jo mielessäni, tai jopa iPhone-pussukan toinen tuleminen!

Mitä naisella ei koskaan ole liikaa? No tietenkään timantteja, kenkiä eikä laukkuja. Suuren Käsityölehden laukkuohje sai minut haikailemaan ompelutaitojen perään. Onneksi ne eivät ole kaukana, vaan melkein naapurissa: Päkis, tuo rakas sielunsiskoni, innostui kassiohjeesta ihan toden teolla ja kankaatkin löytyivät varastosta. Meni päivä, vähän toista ja siinä se on!!

Ihana ihana ihana!

Uusi laukku!

Sisältä yllättävän pirtsakka!

Mitkä tereet, mikä vuori!

MUOKKAUS 4.4.2012: Lueskelin tämän kirjoituksen uudelleen ja innostukseni lomasta saattaa ehkä saada sen kuvan, että olisin ommellut tämän kassin itse. Jos jollekin jäi sellainen käsitys, pahoittelen! Minähän en osaa ommella edes henkeni pitimiksi, vaan kassin teki todellakin ystäväiseni Päkäpää. Minä olen vain autuas ja onnellinen kassin omistaja, joka riemuitsee ompeluhullun ystävänsä kätten taidoista. <3

Laukkujen kanssa olen toisaalta addikti, toisaalta vähän liiankin järkevä. Ylihinnoitellut merkkilaukut eivät juurikaan iske, paitsi jos hinnan takana on oikeasti laatua ja käytännöllisyyttä. Tätä on mielestäni Longchampissa. Ostin ensimmäisen Longchampini; ihanan, violetin ja ison kauppakassin kokoisen laukun Toulousesta 2010 syksyllä ja tykästyin siihen ihan todella. Kokoontaitettavuus ja säänkestävyys yhdistettynä kivaan väriin ja tilavaan kokoon veivät sieluni ja harkitsin pitkään toista, vähän pienempää, kunnes Stuttgartin lentoasemalla vastaani käveli tämä:

Titipä hyvinnii tyy!

Keskikokoinen, pitkillä olkahihnoilla varustettu tummansininen kassi, aivan käsittämättömän kauniilla lintukirjailulla. Voitteko kuvitella, että tätäkin piti vielä miettiä ainakin neljä hypistelykertaa, kunnes viimein joulun alla päätin, että nyt haluan ostaa itselleni jotain, kun toisessa kädessä kiristi taas kerran kahdeksan kiloa tuliaisia kaikille muille. Enkä ole katunut. Se on ihana. :)

Ihanata viikonloppua kaikille! Omani menee työn merkeissä, vaikkakin tämän illan saa huilia vielä ennen huomista työyörupeamaa. Ottakaahan rennosti! :)

Mihis se aika taas hujahtikaan?

Kivasti lupasin viime postauksessani käyttää viikonloppuna aikaa blogaamiselle ja niinhän tässä on taas aika lentänyt lennellessä, heh.

Kuvareportaasi antaa vielä odottaa itseään hetken, pikakuulumiset lähinnä.

Huovutusprojekti etenee hitaasti mutta varmasti, SNY:n lähettämä lanka on hirmuisen mukavaa ja nopsaa neulottavaa, mutta valitsemani sileäneule on tietysti tällaiselle kikkakolmosten ystävälle hieman puuduttavaa puuhaa. :) Lisäksi haikailen ehkä ostavani vielä kolmannen kerän, koska keksin kokeilla tehdä huovutetun läppärin suojuksen ja tämä koneeni on tottakai hiukkasen iso moiselle projektille... :) Noh, katsotaan nyt ensin minkä kokoinen noista kahdesta kerästä voisi tulla. Ja voihan tässä matkalla vielä mieli muuttua lopputuloksen suhteen... ;)

Tein tavoistani poiketen kerrassaan mallitilkun, jonka koehuovutin ja tilkku ainakin onnistui kivasti ja huopui tasaisesti ja kauniisti. Laitan kuvia projektista jahka se on hiukkasen edistynyt lisää.

Sain taannoin Marttaliiton postituslistalta viestin Masalan Martoista. Eräs heidän jäsenensä on Jorvissa töissä kätilönä ja harmittelee, kun säästösyistä vastasyntyneille ei enää anneta puuvillapipoja vaan verkkosukkaa! Tämä kyseinen Martta kyseli josko Martat innoistuisivat neulomaan pikkuisille pipoja, jotka voitaisiin sitten antaa vauvaperheille kotiutuessa mukaan. Minähän tottakai innostuin ja olen tehtaillut jo kolme pikkuruista pipaa, jotka lähetin tänään menemään. Fiksu blogisti olisi tietysti kuvannut pipot ennen lähettämistä, mutta nyt teidän täytyy vain uskoa, että niistä tuli huiman söpöjä! Neljäs piponen on jo puikoilla, lupaan kuvata sen ja mahdolliset sen seuraajat nähtävillenne, ennen kuin laitan ne maailmalle. :)

ETA 24.3.: Pipoprojekti on näemmä jo levinnyt medioihinkin, tässä esimerkiksi Iltalehden uutisointia vauvapipoista. Jutussa on mukana myös Jorvin synnärin sekä kätilö Airi Kilpiäisen yhteystiedot, joihin pipoja voi lähettää! :)

Tänään kävimme Hymypojan kanssa kyläluutimassa Päkiksen luona. Siellä pikkuhiljaa toivutaan pöpöistä ja päästiin pihallekin. Pidettiin Päkiksen kanssa melkoinen ideariihi kaikenlaisten käsityöaiheiden parissa. Kyllä täytyy olla iloinen, että on ompelutaitoinen (ja -intoinen) ystävä, kun minä ja ompelukone emme nykyään mahdu samaan huoneeseen millään. :) Reissusuunnitelmiakin hiukan haudottiin!

Tällä erää päätän kuulumiset tähän, työt kutsuvat taas aamulla ennen kukon pieremää. Mukavaa tätä viikkoa kaikille kurkistelijoille!

Naistenpäivän yllätys

Hyvää naistenpäivää vielä näin iltamyöhälläkin! :)

Oma naistenpäiväni kirkastui heti kärkeen, kun varttia ennen töihin lähtöä posteljooni pukkasi laatikosta ison kuoren: iki-ihanan SNY-paketin! Osasitpa todella yllättää, rakas SNY, en yhtään osannut odottaa pakettia jo näin pikaisesti! Kiitos! Ja minkälaisen paketin olitkaan taas koonnut:

Maaliskuun SNY-terveiset

Paketista löytyi: kukallinen kangaskassi (kyllä, jokaiselle projektille on oltava oma kassi!!), tarvikkeet kukkaron neulomiseen Drops Muskat -langasta (hienosti bongattu sävy sävyyn luuripussukkani kanssa!), traktorinappeja Hymypojan neuleeseen (Hymypojan kommentti: "Aika upee jakko!"), sekä Geishapatukka (jota popsin parhaillaan) ja neuleaiheinen kortti.

Aatteen värinen kortti.

Ihanan värinen lanka ja sille kaveriksi kukkanappi.

Tr-Tr Mitjat.

Kangaskassikuosi lähemmässä tarkastelussa.

Hiukkasen nyt nolottaa että purkasin tuon paketin niin kovassa kiireessä, joten pitää ihan kysyä näin julkisesti: mahdoitko laittaa pakettiin myös teetä? Löysin pöydältä paketin vierestä kotiin tultuani teepussin, jota mieheni ei ainakaan tunnistanut omakseen ja lapsenvahtinikaan ei yleensä teetä maistele. Mikäli tuo herkku oli sinulta, kiitän siitäkin ja pahoittelen etten liittänyt sitä tähän postaukseen!

Joka tapauksessa olet upeasti asian ytimessä toiveistani ja mieltymyksistäni. Kiitos ihanasta naistenpäivän ylläristä ja mukavaa ja aurinkoista maaliskuuta sinne Loviisan suunnille! :)

Työntäyteinen viikko on nyt takanapäin ja minulla alkoi viikonloppu. Toivon mukaan ehdin hiukan päivittää blogia enemmänkin tässä loppuviikon aikana. Kolmas revontuli on puikoilla hyvässä vauhdissa, pari tiskirättiä on valmistunut välipaloiksi ja SNY-paketista tulleet huovutuslangatkin ovat muuttuneet mallitilkuksi ja seuraavan projektin aluksi. Mutta siitä lisää tuonnempana. Nyt katsomaan nauhalta kauan odotettua Kätevää Emäntää! :)