Lupauksia, lupauksia...

Olen saanut jo lokakuussa Jadeketulta ihanan tunnustuksen, jota kyllä hieman nolottaa tänne laittaa, kun blogini ei paljonkaan ole sisältöä kerännyt viimeisen puolen vuoden aikana. Päätin ottaa kuitenkin tunnustuksen vastaan ja kääntää sen lupaukseksi: tänä vuonna aion olla tunnustuksen arvoinen ja blogata vähintään kaksi kertaa kuukaudessa! :) (Yleensä uudenvuodenlupaukseni on, että en aio tänäkään vuonna tehdä lupauksia, joita en voi pitää.)

Tunnustuksen saajan pitää tehdä seuraavaa:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.

2. Antaa tunnustus kahdeksalle blogistille. 

3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.

4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Siispä aivan aluksi haluaisin kiittää Jadekettua tunnustuksesta. :)

Tunnustus lähtee edelleen seuraaville kahdeksalle:
Elisa, Ihan pieniä unelmia, Päkäpään kotifarmi sekä kakkufarmi, Meidän maailma, Mimon ja Myyn menossa, Omppu-Pomppu. Poimikaahan kuva kotiin ja vastailkaa haasteeseen! :)

Sitten ne kahdeksan asiaa. Piti käydä lunttaamassa edellisestä tunnustuksestani, mitä olen jo kertonut, ettei tule toistoa. Mutta pistetääs vaikka tällaisia:

1. Liityin tänä talvena Marttoihin, kun huomasin paikallisjärjestön kokoontuvan omassa korttelissani.

2. Olen tällä haavaa koukussa Revontuli-huivin neulomiseen. Yksi on jo pingotusta vaille valmis ja kaksi kesken.

3. Tein toisenkin uudenvuoden lupauksen: aion inventoida lankavarastoni ja pitää tänä vuonna pienoista lankalaiharia. Haluaisin myös arkistoida koko lankavarastoni Ravelryyn.

4. Olen äitiyden myötä herkistynyt valtavasti. Itken milloin mistäkin asiasta. Luulin itkyherkkyyden liittyvän raskauden ja vauva-ajan hormonitoimintaan (raskaana ollessa itkin mm. paistaessani jauhelihaa) mutta huomaan toisinaan kyynelehtiväni jopa mainoskatkoilla.

5. Tykkään aivan valtavasti seurapeleistä; kuten Carcassonnesta, Monopolysta ja Aliaksesta.

6. Edelliseen liittyen: olen käynyt Carcassonnessa.

7. Herkuttelen mielelläni tummalla suklaalla ja punaviinillä.

8. Haluaisin asua Yhdysvalloissa, edes jonkin aikaa. Minua hiukan harmittaa, etten aikanaan uskaltautunut lähtemään vaihto-oppilaaksi.