Kuvareportaasia pukkaa pitkästä aikaa :)

Sain pienellä kikkailulla kuvat siirretyksi kamerasta koneelle, joten jaan tästä muutaman otoksen tänne blogiinkin. Olen tavannut käyttää Picasaa kuvien siirtoon, mutta nyt tuo mokoma softa on keksinyt, että se kaataa koko käyttöjärjestelmän kesken kuvien siirron. En osaa korjata sitä, joten siirtelin kuvat vanhanaikaisesti copy-paste-metodilla kovalevylle ja pienentelin niitä sitten Picasassa. Eipä tuokaan hankalaa ollut, mutta lyhytpinnaisuuteni tulee tällaisissa jutuissa ilmi oitis, kun haluaisi saada kuvat nettiin NYT ja pitääkin käynnistää kone useita kertoja uudestaan, loppuu into ongelman ratkaisemiseen ja homma siirtyy hamaan ikuisuuteen. Tänään minulla on onnekkaasti hetki omaa aikaa kun Hymypoika on mummilla ja isänsäkin on reissussa, joten jaksan hetken keskittyä koneen ääressä. :)

Ensinnäkin - ta-ta-daa! - elämäni ensimmäinen Revontuli-huivi. Tuo lilaraidallinen Ticotico-lanka oli kuumotellut minua kaupassa siitä asti kun ne Novitalta tulivat kauppoihin, mutta en ollut millään keksinyt sopivaa projektia ko. langalle. Sitten sattumalta joulushoppailun lomassa löysin Anttilasta alelaarista niin pistämättömän tarjouksen, että vannoutuneena teknomarttana nappasin siltä istumalta älypuhelimen kouraani ja googlasin lankahyllyn edessä seisten itselleni projektin. Revontuli-huivi on viehättänyt minua iät ja ajat, mutta sopivaa lankaa ei ole sattunut käsiini - vaan nyt nämä kaksi kaiherrellutta ongelmaa kohtasivat ja lopputulos on nähtävissä alla! :)

Revontuli pötköllään petissä.

Jännän kolmiulotteinen pinta.

Tähän huiviin lankaa meni vain 120g nelosen puikoilla ja lopputulos oli aavistuksen pienempi huivi kuin olisin toivonut omaan käyttööni. Pingotettuna huiville tuli kuitenkin mittaa 140 x 64cm, kun tein huivin ohjeen kerrosmäärän mukaisesti. Tästä en kuitenkaan lannistunut, vaan pingotusta odottamassa on Revontulen toinen tuleminen samasta langasta, johon vaihdoin huviksi vitosen puikot ja lisäsin kerroksia niin, että huiviin tuli yhteensä 10 reikäriviä, kun ensimmäisessä on 8. Raportoin aiheesta lisää jahka saan viimeistelyt tehdyksi. :)

Neuleiden pingotus on tällä haavaa haastavin projekti, sillä en saa töitä nuppineuloineen minnekään lukkojen taakse, vaan pikku apulaiseni Hymypoika olisi kovin mielellään näpräämässä neuloja irti. Viimeistelytyö vaatii siis hieman aikaa ja rauhaa, tai jonkin kuninkaallisen idean kanssaneulojiltani. Mihin te muut pingotatte neuletyönne pienten sormien ulottumattomiin? :)

Pidinpä tuossa taannoin myös Me&I-vaatekutsut, johon piti sitten kiireessä suunnitella tarjottavaa. Tuskailin tätä asiaa ystävälleni, joka pisti laakista reseptin maailman helpoimpaan (ja ehkä herkullisimpaan) feta-pinaattipiirakkaan. Piiras upposi vierailleni kuin häkä ja isäntä harmitteli illalla, ettei jäänyt rääppiäisiä. No ei se mitään haitannut, koska aineksia oli vielä revanssiin, joten seuraavana iltana herkuteltiin sitten ihan oman porukan kesken.

Iltanaposteltavaa a la Lentävä

En usko että ystäväni pahastuu, jos jaan reseptin kanssanne, joten tässäpä tämä:

Pinaatti-Fetapiirakka

Pohja:

100g rasvaa

2dl jauhoja

3/4tl suolaa

3rkl vettä

TAI esim. Pirkan valmis piirakkapohja (käytin itse tähän Sunnuntain ruis-perunataikinaa)

Täyte:

150g pakastepinaattia

125g fetaa

1/2 paprikaa

1 punasipuli (jonka unohdin kauppaan, joten käytin keltasipulia)

3dl emmental-raastetta

2 munaa

2dl ruokakermaa

+ mausteita, esim. timjamia, mustapippuria, jne. oman maun mukaan

* Lämmitä uuni 200 asteeseen.

* Painele taikina vuoan pohjalle.

* Sulata pinaatti ja laita se lävikköön valumaan.

* Sekoita kerma ja munat.

* Silppua sipuli ja paprika hyvin pieniksi (lisähelpotusta hommaan saa käyttämällä pakastettuja sipuli- ja paprikakuutioita!).

* Lisää pinaatti.

* Jos käytät öljyistä fetaa, valuta sekin lävikössä ja rouhi feta murusiksi.

* Lisää feta ja juustoraaste seokseen. Juustojen määrät eivät ole tarkkoja, voit muokata määriä oman makusi mukaan.

* Lisää mausteet, älä kuitenkaan liioittele, sillä pinaatti ei kestä kovin vahvoja mausteita. Itse en lisännyt lainkaan suolaa, eikä se sitä kaivannutkaan kun feta toi sopivasti suolaisuutta.

* Kaada seos pohjan päälle ja laita vuoka uuniin. Paistetaan tavallisessa uunissa 200 asteessa n. 30-50min. Oma uunini ei ole mikään tehopakkaus, joten n. 45min piiraaseen oli tullut kaunis väri ja seos oli hyytynyt.

* Jäähdytä, tarjoile ja herkuttele. :)

Piirasta kuvatessani keksin napata kuvan myös ikivanhasta virkkaustyöstäni, joka on kuulunut keittiökalustooni jo varmaankin viisi vuotta. Innostuin aikanaan Novitan Valo-Ville -langasta ja virkkasin huvikseni Novita-lehden ohjeella poron (joka taisi silloin olla tarkoitettu somisteeksi pipoon tai vastaavaaan). Pipoa en kuitenkaan tehnyt ja poroparkakin jäi käsityökoriin odottamaan aikoja parempia. Sitten virkkasin harmaan isoveikan jämistä patalapun ja keksin ommella porosen siihen kiinni. Reunat huolittelin rapuvirkkaamalla Valo-Villeä ja tuloksena oli kerrassaan herttainen patalappunen. :D Matkan varrella tuo on jo hiukan nuhraantunut ja sottaantunut, mutta toimiva peli edelleen.

Juokse porosein!

Ja vielä tähän ruokapainotteiseen kuvareportaasiin kuva ystävänpäivän herkutteluistamme. Sydämelliset leipäjuustoset nautittiin anopin tekemän tyrni-omenahillon kera ja ähkyhän siitä satsista tuli. :)

Ystävänpäivän iltanapostelut.