tiistai 29. maaliskuuta 2011

Rentona uuteen viikkoon

Rentoutusta oli kyllin tarjolla myös menneenä viikonloppuna. Vietimme ystäväni Päkäpään kanssa ihanan hemmotteluhetken shoppaillen Porvoossa ja nautiskellen Haikon Kartanon kylpylän, hotellin sekä ravintoloiden antimista. Matka oli antoisa ja ihana, kiitos siitä kaikille sen mahdollistaneille. :) Kuvareportaasia ette valittaen saa, sillä kamera ei ollut matkassa ja kännykkäni kamera on niin ankea, että en sillä kuvaa kuin äärimmäisessä hätätilanteessa. :D

Sitten katsaus puikoille ja koukuille:

Päkiksen lapsosille lupaamani kalastajaneuleet löysivät viimein ohjeen ja ensimmäinen kokelas, Kirpun neule, pääsi puikoille. Langanmenekki oli himpun verran arvioitua isompi, tähän työhön meni Natur Uldia ihan karvan verran yli 300g, neljättä kerää tarvittiin hihojen viimeiseen viiteen kerrokseen, sekä pääntiehen ja saumoihin. Loppukerä päässee huovutuskokeiluihin. :P
Pienen kalastajan neule, osa I
Huolenaiheenani on nyt pari juttua. Ensinnäkin kädentiet vaikuttavat tosi ahtailta. Sovitin puseroa jo Hymypojalle ja voi olla että nuo hihasaumat menevät vielä ratkottavaksi. Pääntie saattaa myös olla pukemisvaiheessa ahdistava, mutta siitä selvittäneen yhden raglansauman purulla ja parilla napilla. Ohje sinänsä oli mielenkiintoinen, aivan erilainen pusero kuin mitä olen yleensä neulonut. Raglanhihat viehättävät minua kerta toisensa jälkeen enemmän. Menen tänään sovittamaan paitaa sen saajan ylle ja sitten selviää menikö tämä purkuhommiksi vai alanko heti uudella innolla tehdä seuraavaa! :)

Natur Uldia oli oikein miellyttävää neuloa. Kovin suurta työtä en tuosta ehkä tekisi, paitsi ehkä pakkaspäivänä mökillä, koska pikkuisen puseronkin kanssa alkoi hiki virrata, kun kokosin valmista työtä kaikki kappaleet sylissäni. Neulepinnasta tuli huiman kaunista ja tämä lanka suorastaan vaatii päästä palmikoiksi, niin kauniisti tuo kuvio hyppää pinnasta esiin!
Palmikko lähempää
Sitten tämä Iisakin Kirkko nämä Hiitolan sukat. :) Tulin neuloneeksi vartta hirmuiset 23cm ja nyt kantapään jälkeen, kuten aina sukkaprojektin kanssa, homma tökkii ja hidastuu. Homman helppoutta ei tosiaan lisää sekään, että nuo 2,5mm puikot tekevät suorastaan kipeää välillä. Mutta nyt olen ihan parin sentin päässä kärkikavennusten aloittamisesta, joten eiköhän se siitä!

Hiitolalainen - vai hiitolainen? Sukka nyt kumminkin. :)
Varren pitsikuviota ja raitaa.
Kuten SNY:lle jo uhosinkin, Muskat on päässyt koukulle. Hetkeksi tosin vain, tämä Dropsin ohje kun tarjoaa sekä virkkausta, että neulomista. :) Pohjan virkkaus oli ihan tuttua kauraa ja tuosta maailman helpoimmasta verkkoneuleestakin tulee tällä langalla todella hieno! Näitä kesäkasseja täytyy tehdä lisää! :)

Muskat puikoilla - kesäkassin verkko
Muskat koukulla - kesäkassin pohja
Muskat on aavistuksen kivempi neuloessa, kuin virkatessa. Virkkasin 3,5mm metallikoukulla, joka tahtoi halkaista langan kaiken aikaa. Vika voi tietysti olla omassa tekniikassanikin, kun en tosiaan kovin paljon virkkaa. Langan kaunis väri tulee kuitenkin tällaisessa työssä hienosti esille ja siitä saa todella eläväistä neulepintaa hyvin yksinkertaisilla elementeillä. Siis kiitos ihanan kekseliäälle SNY:lleni tästä uudesta tuttavuudesta! :)

Maaliskuu alkaa olla liki paketissa ja ihastuneena huomaan saaneeni laskuriin jo 1200 lukukertaa. Kiitos siitä kaikille jotka piipahtelette täällä! Kaikki kommentit, ideat, niksit ja vinkit ovat erittäin tervetulleita. :) Jospas keväämmällä vaikka järjestäisin puolentoista tonnin arpajaiset!



2 kommenttia:

  1. Tervehdys kevääseen sinne päin Suomea.

    Hyvä, että Muskat on työn alla. Kassi näyttää hyvältä - täytyy varmaan itsekin kokeilla vastaavaa.

    Oikein hyvää viikonloppua teille, rentoutukaa.
    SNY:si

    VastaaPoista
  2. Kiitos samoin SNY! Sain Muskat-kassin tänään valmiiksi ja nyt raavin päätä noiden hiitolasukkien kärkikavennusten kanssa. Blogailen valmiin työn huomenissa, nyt olemme lähdössä kylään. :)

    VastaaPoista